Ruotsinkielinen nimi: Nordfladdermus Pohjanlepakon kaikuluotaus\u00e4\u00e4nen rytmi on normaalitilanteissa tunnusomaisen ep\u00e4tasainen. \u00c4\u00e4ni on my\u00f6s voimakas ja pohjanlepakon voi kuulla helposti viel\u00e4 50 metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n. <\/p>\n<\/div>\n\n\n\n Pohjanlepakko on Suomen runsaslukuisimpia ja laajimmalle levinneit\u00e4 lepakkolajeja, jota tavataan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti maan etel\u00e4rannikolta Lapin etel\u00e4osiin asti. Pohjanlepakko on perusv\u00e4rilt\u00e4\u00e4n tumma \u2013 naama ja lenninr\u00e4pyl\u00e4t ovat ruskeanmustia ja turkkikin mustanpuhuva. Sel\u00e4n karvojen k\u00e4rjet ovat kullankeltaiset, ja kaulalla on kellert\u00e4v\u00e4 alue. Pohjanlepakko on vahva lent\u00e4j\u00e4, joka suosii melko avaria maisemia. Se ei yleens\u00e4 puikkelehdi lehv\u00e4st\u00f6ss\u00e4 vaan lentelee mieluusti pihoissa tai teiden varsilla, jopa kaupunkimaisemassa katulampun valossa. Pohjanlepakko lent\u00e4\u00e4 melko korkealla, 5 \u2013 10 metrin korkeudessa. P\u00e4iv\u00e4piilokseen pohjanlepakko kelpuuttaa erityisesti rakennukset. Talvea se viett\u00e4\u00e4 usein yksin tai muutaman lajitoverin seurassa varsin viileiss\u00e4 oloissa kellarissa tai muussa sopivassa paikassa.<\/p>\n\n\n\n Pohjanlepakon perustyypin kaikuluotaus\u00e4\u00e4net muodostuvat kapeakaistaisista j\u00e4\u00e4kiekkomailaa muistuttavista pulsseista (pulssityyppi FM-QCF), joiden voimakkain taajuus on yleens\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 28-31 kHz. My\u00f6s heterodyne-detektorilla pohjanlepakko on voimakkaimmin kuultavissa 25-35 kHz taajuudella, jossa pohjanlepakon kaikuluotaus\u00e4\u00e4ni kuulostaa maiskuttavalta. \u00c4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6lt\u00e4\u00e4n pohjanlepakko voidaan joissakin tapauksissa sekoittaa muihin matalia taajuuksia k\u00e4ytt\u00e4viin lepakkolajeihin (erityisesti kimolepakko), eik\u00e4 n\u00e4it\u00e4 lajeja ole kaikissa tilanteissa mahdollista erottaa toisistaan. Tavanomaisten kaikuluotauspulssien ohella erityisesti nuoret pohjanlepakot voivat olla ennen yhdyskunnasta l\u00e4ht\u00f6\u00e4\u00e4n hyvinkin \u00e4\u00e4nekk\u00e4it\u00e4. Pohjanlepakon sosiaali- ja yhteydenpito\u00e4\u00e4net poikkeavat selke\u00e4sti lajin tavanomaista kaikuluotaus\u00e4\u00e4nist\u00e4. Pohjanlepakon sosiaali\u00e4\u00e4nist\u00e4 yleisin on toistuva, tavanomaisia kaikuluotaus\u00e4\u00e4ni\u00e4 matalampi (huipputaajuus 10-20 kHz) pulssisarja, jossa esiintyy usein harmonisia komponentteja. Vastaavaa \u00e4\u00e4nityyppi\u00e4 on mahdollista havaita lis\u00e4\u00e4ntymisyhdyskuntien lis\u00e4ksi my\u00f6s kahden lennossa olevan pohjanlepakon v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Korvay\u00f6kk\u00f6<\/p>\n\n\n\n Ruotsinkielinen nimi: Brunl\u00e5ng\u00f6ra Korvay\u00f6kk\u00f6 on ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n helppo m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 suurten korviensa perusteella. Korvat ovat todella pitk\u00e4t, noin puolet el\u00e4imen ruumiin pituudesta. Korvay\u00f6k\u00f6n levinneisyys ja elinymp\u00e4rist\u00f6vaatimukset tunnetaan melko huonosti. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti laji kuitenkin suosii kulttuurivaikutteisia maatalousymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja maatalous- ja mets\u00e4alueiden muodostamia mosaiikkeja. Korvay\u00f6kk\u00f6 on lajina huomattavan hiljainen muihin suomalaisiin lepakkolajeihin verrattuna eik\u00e4 lajia ole aina mahdollista kuulla detektorilla. Ajoittain korvay\u00f6kk\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin my\u00f6s voimakkaampia kaikuluotaus\u00e4\u00e4ni\u00e4, jotka on mahdollista kuulla detektorilla. Pulssit ovat kaksiosaisia ja niiden voimakkaimmat osuudet sijoittuvat noin 18-25 kHz ja 35-45 kHz taajuusalueelle. <\/p>\n\n\n\n Korvay\u00f6k\u00f6n p\u00e4iv\u00e4piilon voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 rakennuksista, esimerkiksi tunnetaan vanhojen kirkkojen katonrajassa asustelevia yhdyskuntia. Levossa ollessaan korvay\u00f6kk\u00f6 pit\u00e4\u00e4 pitki\u00e4 korviaan supussa kainalossaan, jolloin tragukset eli korvankannet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t korvalehdilt\u00e4 ja lajin voi vahingossa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rin. Pohjoisimmillaan korvay\u00f6kk\u00f6 on havaittu Kokkolan tasolta. Ruotsinkielinen nimi: Mustaschfladdermus Ruotsinkielinen nimi: Taigafladdermus Kaikuluotauksen taajuusalue on laaja. Joissakin tilanteissa yksitt\u00e4inen pulssi voi alkaa jopa 120 kHz:n korkeudelta ja madaltua pulssin lopussa 20 kHz:n tiet\u00e4mille. T\u00e4llaiset laajakaistaiset pulssit ovat tyypillisempi\u00e4 ripsisiipalle, jota tunnistaessa on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 my\u00f6s viiksisiipat. Tyypillisemmin viiksisiippalajit luotaavat 80 kHz:n ja 30 kHz v\u00e4liin asettuvilla luotauspulsseilla.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n Viiksi- ja isoviiksisiippa ovat morfologialtaan samankaltaisia lajeja eik\u00e4 niiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdollista ilman lepakon pyydyst\u00e4mist\u00e4. Molemmat viiksisiippalajit ovat mets\u00e4isten elinymp\u00e4rist\u00f6jen lajeja, jotka v\u00e4lttelev\u00e4t avoimia alueita. Viiksi- ja isoviiksisiipan kaikuluotaus\u00e4\u00e4net muistuttavat voimakkaasti vesisiippa niiden ollessa kuitenkin vesisiippa suorempia ja niiden noustessa usein yli 100 kHz. My\u00f6s viiksisiippojen kohdalla havaintopaikka yhdistettyn\u00e4 havaittuihin kaikuluotaus\u00e4\u00e4niin voi helpottaa lajinm\u00e4\u00e4rityst\u00e4. Luotettavin ulkoisiin tuntomerkkeihin perustuva m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen tapahtuu hampaiden eroavuuksien avulla, mutta kokenut m\u00e4\u00e4ritt\u00e4j\u00e4 voi arvata lajin hyv\u00e4ll\u00e4 menestyksell\u00e4 naaman seudun v\u00e4rityksen perusteella.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Ruotsinkielinen nimi: Fransfladdermus Ripsisiippa on yksi harvinaisimmista Suomessa lis\u00e4\u00e4ntyvist\u00e4 lepakkolajeista, joka esiintyy hyvin paikoitellen l\u00e4hinn\u00e4 lounaisrannikon sek\u00e4 Kaakkois-Suomen vanhoissa lehtimetsiss\u00e4 ja jalopuulehdoissa. Ripsisiipan esiintyminen tunnetaan Suomessa huonosti eik\u00e4 lajin esiintymisalueita ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kattavasti dokumentoitu. Ripsisiippa muistuttaa ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n muita Suomessa tavattavia pieni\u00e4 siippalajeja (erityisesti vesisiippa ja eri viiksisiippalajit). Kaikuluotaukseltaan ripsisiippa muistuttaa erityisesti viiksisiippoja mutta sen pulssien taajuusjakauma on niit\u00e4 laajempi (minimi <15 kHz, max >110 kHz). Erityisesti voimakkaista \u00e4\u00e4nityksist\u00e4 ripsisiippa oin usein mahdollista erottaa suoraan lajin kaikuluotaus\u00e4\u00e4nien ominaisuuksien perusteella muista Suomessa tavattavista siippalajeista. Lajin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4 on kuitenkin syyt\u00e4 olla varovainen, koska my\u00f6s ripsisiipan pulssit voivat mm. taajuusalueensa osalta vaihdella yksil\u00f6n suunnistus- ja saalistustilanteen vuoksi, eik\u00e4 lajin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen ole yksitt\u00e4isist\u00e4 \u00e4\u00e4nitteist\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina mahdollista.<\/p>\n\n\n\n Lajilla on melko pitk\u00e4t korvat ja punertava naama. Sel\u00e4n turkki on harmahtavanruskea ja vatsa kauniin valkea. H\u00e4nt\u00e4r\u00e4pyl\u00e4ss\u00e4 on ripsim\u00e4isi\u00e4 karvoja, joista laji on saanut nimens\u00e4. Ripsisiippa suosii rehevi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Laji on luokiteltu Suomessa eritt\u00e4in uhanalaiseksi. Tieteellinen nimi: Myotis daubentonii<\/em> Heterodynedetektorissa vesisiippa kuulosta r\u00e4tisev\u00e4mm\u00e4lt\u00e4 kuin viiksisiipat tai pohjanlepakko. Rytmi on kiivas. Jos lepakosta on saanut \u00e4\u00e4nitallenteen, mutta itse el\u00e4int\u00e4 ei ole enn\u00e4tt\u00e4nyt n\u00e4hd\u00e4, tunnistaa vedenpinnassa lent\u00e4neen yksil\u00f6n kumpuilevasta interferenssikuviosta yksitt\u00e4isten \u00e4\u00e4nipulssien spektrogrammissa.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n Vesisiippa on pohjanlepakon ohella Suomen yleisimpi\u00e4 lepakkolajeja, jota tavataan erityisesti vesist\u00f6jen l\u00e4heisyydess\u00e4 aina Pohjois-Pohjanmaalle asti. Lapissa lajia esiintyy harvakseltaan, mutta levinneisyys tunnetaan siell\u00e4 huonosti. Siippojen pulssit ovat leve\u00e4kaistaisia ja viivamaisia pulsseja (pulssityyppi FM), jotka vesisiipalla vaihtelevat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti 80 => 30 (25) kHz. Vesisiipan pulsseissa on usein lyhyt, vaakatasoinen osuus (”polvi”). Siippojen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen pelkkien \u00e4\u00e4nien perusteella on usein hyvinkin haasteellista. Vesisiipan osalta lajin ruokailuk\u00e4ytt\u00e4ytyminen (hy\u00f6nteisten pyydyst\u00e4minen veden pinnasta) on lajityypillinen ominaisuus ja vastaavaa tekee Suomessa vesisiipan ohella p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vain harvalukuinen lampisiippa.<\/p>\n\n\n\n Vesisiipan turkki on ruskea ja vatsapuoli on harmahtava. Pohjanlepakosta vesisiipan ja muutkin siipat erottaa esimerkiksi korvien avulla. Siipppalajeilla korvat ja korvankansi (korvan tyvell\u00e4 oleva ihokappale) ovat pitkulaiset, pohjanlepakolla py\u00f6re\u00e4hk\u00f6t. Vesisiippa viett\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 usein puunkolossa, miss\u00e4 voi olla usean kymmenen naaraan muodostama lis\u00e4\u00e4ntymisyhdyskunta. Piiloiksi kelpaavat my\u00f6s siltojen rakenteet ja lepakonp\u00f6nt\u00f6t. Talvella vesisiippa viihtyy kosteissa luolissa useiden lajitovereiden seurassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomessa tavataan yleisesti viitt\u00e4 lepakkolajia; pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, isoviiksisiippa ja korvay\u00f6kk\u00f6. Pikkulepakkoakin on tavattu viime vuosina aiempaa enemm\u00e4n etenkin rannikkoseuduilla. Muut lajit ovat harvalukuisempia tai satunnaisia vierailijoita. Pohjanlepakko Ruotsinkielinen nimi: NordfladdermusTieteellinen nimi: Eptesicus nilssoniiLevinneisyys: Tavataan koko maassa. Pohjoisessa harvalukuinen.Elinymp\u00e4rist\u00f6: Avarat maisemat, pihat, teiden varret. My\u00f6s kaupungeissa.Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen Pohjanlepakon kaikuluotaus\u00e4\u00e4nen rytmi on normaalitilanteissa tunnusomaisen ep\u00e4tasainen. \u00c4\u00e4ni on my\u00f6s voimakas ja pohjanlepakon voi kuulla helposti viel\u00e4 50 metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Pohjanlepakko on Suomen runsaslukuisimpia ja laajimmalle levinneit\u00e4 lepakkolajeja, jota tavataan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti maan etel\u00e4rannikolta Lapin etel\u00e4osiin asti. Pohjanlepakko on perusv\u00e4rilt\u00e4\u00e4n tumma \u2013 naama ja lenninr\u00e4pyl\u00e4t ovat ruskeanmustia ja turkkikin mustanpuhuva. Sel\u00e4n karvojen k\u00e4rjet ovat kullankeltaiset, ja kaulalla on kellert\u00e4v\u00e4 alue. Pohjanlepakko on vahva lent\u00e4j\u00e4, joka suosii melko avaria maisemia. Se ei yleens\u00e4 puikkelehdi lehv\u00e4st\u00f6ss\u00e4 vaan lentelee mieluusti pihoissa tai teiden varsilla, jopa kaupunkimaisemassa katulampun valossa. Pohjanlepakko lent\u00e4\u00e4 melko korkealla, 5 \u2013 10 metrin korkeudessa. P\u00e4iv\u00e4piilokseen pohjanlepakko kelpuuttaa erityisesti rakennukset. Talvea se viett\u00e4\u00e4 usein yksin tai muutaman lajitoverin seurassa varsin viileiss\u00e4 oloissa kellarissa tai muussa sopivassa paikassa. Pohjanlepakon perustyypin kaikuluotaus\u00e4\u00e4net muodostuvat kapeakaistaisista j\u00e4\u00e4kiekkomailaa muistuttavista pulsseista (pulssityyppi FM-QCF), joiden voimakkain taajuus on yleens\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 28-31 kHz. My\u00f6s heterodyne-detektorilla pohjanlepakko on voimakkaimmin kuultavissa 25-35 kHz taajuudella, jossa pohjanlepakon kaikuluotaus\u00e4\u00e4ni kuulostaa maiskuttavalta. \u00c4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6lt\u00e4\u00e4n pohjanlepakko voidaan joissakin tapauksissa sekoittaa muihin matalia taajuuksia k\u00e4ytt\u00e4viin lepakkolajeihin (erityisesti kimolepakko), eik\u00e4 n\u00e4it\u00e4 lajeja ole kaikissa tilanteissa mahdollista erottaa toisistaan. Tavanomaisten kaikuluotauspulssien ohella erityisesti nuoret pohjanlepakot voivat olla ennen yhdyskunnasta l\u00e4ht\u00f6\u00e4\u00e4n hyvinkin \u00e4\u00e4nekk\u00e4it\u00e4. Pohjanlepakon sosiaali- ja yhteydenpito\u00e4\u00e4net poikkeavat selke\u00e4sti lajin tavanomaista kaikuluotaus\u00e4\u00e4nist\u00e4. Pohjanlepakon sosiaali\u00e4\u00e4nist\u00e4 yleisin on toistuva, tavanomaisia kaikuluotaus\u00e4\u00e4ni\u00e4 matalampi (huipputaajuus 10-20 kHz) pulssisarja, jossa esiintyy usein harmonisia komponentteja. Vastaavaa \u00e4\u00e4nityyppi\u00e4 on mahdollista havaita lis\u00e4\u00e4ntymisyhdyskuntien lis\u00e4ksi my\u00f6s kahden lennossa olevan pohjanlepakon v\u00e4lill\u00e4. Korvay\u00f6kk\u00f6 Ruotsinkielinen nimi: Brunl\u00e5ng\u00f6raTieteellinen nimi: Plecotus auritusHavaitseminen detektorilla: \u00c4\u00e4net ovat usein hyvin hiljaisia. Voi kuulla sek\u00e4 melko matalalla, n. 20 kHz ett\u00e4 noin 42 kHz taajuudellaUhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen Korvay\u00f6kk\u00f6 on ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n helppo m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 suurten korviensa perusteella. Korvat ovat todella pitk\u00e4t, noin puolet el\u00e4imen ruumiin pituudesta. Korvay\u00f6k\u00f6n levinneisyys ja elinymp\u00e4rist\u00f6vaatimukset tunnetaan melko huonosti. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti laji kuitenkin suosii kulttuurivaikutteisia maatalousymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja maatalous- ja mets\u00e4alueiden muodostamia mosaiikkeja. Korvay\u00f6kk\u00f6 on lajina huomattavan hiljainen muihin suomalaisiin lepakkolajeihin verrattuna eik\u00e4 lajia ole aina mahdollista kuulla detektorilla. Ajoittain korvay\u00f6kk\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin my\u00f6s voimakkaampia kaikuluotaus\u00e4\u00e4ni\u00e4, jotka on mahdollista kuulla detektorilla. Pulssit ovat kaksiosaisia ja niiden voimakkaimmat osuudet sijoittuvat noin 18-25 kHz ja 35-45 kHz taajuusalueelle. Korvay\u00f6k\u00f6n p\u00e4iv\u00e4piilon voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 rakennuksista, esimerkiksi tunnetaan vanhojen kirkkojen katonrajassa asustelevia yhdyskuntia. Levossa ollessaan korvay\u00f6kk\u00f6 pit\u00e4\u00e4 pitki\u00e4 korviaan supussa kainalossaan, jolloin tragukset eli korvankannet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t korvalehdilt\u00e4 ja lajin voi vahingossa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rin. Pohjoisimmillaan korvay\u00f6kk\u00f6 on havaittu Kokkolan tasolta. Viiksisiippa Ruotsinkielinen nimi: MustaschfladdermusTieteellinen nimi: Myotis mystacinusUhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen Isoviiksisiippa Ruotsinkielinen nimi: TaigafladdermusTieteellinen nimi: Myotis brandtiiUhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen Kaikuluotauksen taajuusalue on laaja. Joissakin tilanteissa yksitt\u00e4inen pulssi voi alkaa jopa 120 kHz:n korkeudelta ja madaltua pulssin lopussa 20 kHz:n tiet\u00e4mille. T\u00e4llaiset laajakaistaiset pulssit ovat tyypillisempi\u00e4 ripsisiipalle, jota tunnistaessa on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 my\u00f6s viiksisiipat. Tyypillisemmin viiksisiippalajit luotaavat 80 kHz:n ja 30 kHz v\u00e4liin asettuvilla luotauspulsseilla. Viiksi- ja isoviiksisiippa ovat morfologialtaan samankaltaisia lajeja eik\u00e4 niiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdollista ilman lepakon pyydyst\u00e4mist\u00e4. Molemmat viiksisiippalajit ovat mets\u00e4isten elinymp\u00e4rist\u00f6jen lajeja, jotka v\u00e4lttelev\u00e4t avoimia alueita. Viiksi- ja isoviiksisiipan kaikuluotaus\u00e4\u00e4net muistuttavat voimakkaasti vesisiippa niiden ollessa kuitenkin vesisiippa suorempia ja niiden noustessa usein yli 100 kHz. My\u00f6s viiksisiippojen kohdalla havaintopaikka yhdistettyn\u00e4 havaittuihin kaikuluotaus\u00e4\u00e4niin voi helpottaa lajinm\u00e4\u00e4rityst\u00e4. Luotettavin ulkoisiin tuntomerkkeihin perustuva m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen tapahtuu hampaiden eroavuuksien avulla, mutta kokenut m\u00e4\u00e4ritt\u00e4j\u00e4 voi arvata lajin hyv\u00e4ll\u00e4 menestyksell\u00e4 naaman seudun v\u00e4rityksen perusteella. Ripsisiippa Ruotsinkielinen nimi: FransfladdermusTieteellinen nimi: Myotis nattereriUhanalaisuusluokitus: Suomessa eritt\u00e4in uhanalainen, maailmanlaajuisesti elinvoimainen (IUCN:n ja Suomen lajien punainen lista) Ripsisiippa on yksi harvinaisimmista Suomessa lis\u00e4\u00e4ntyvist\u00e4 lepakkolajeista, joka esiintyy hyvin paikoitellen l\u00e4hinn\u00e4 lounaisrannikon sek\u00e4 Kaakkois-Suomen vanhoissa lehtimetsiss\u00e4 ja jalopuulehdoissa. Ripsisiipan esiintyminen tunnetaan Suomessa huonosti eik\u00e4 lajin esiintymisalueita ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kattavasti dokumentoitu. Ripsisiippa muistuttaa ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n muita Suomessa tavattavia pieni\u00e4 siippalajeja (erityisesti vesisiippa ja eri viiksisiippalajit). Kaikuluotaukseltaan ripsisiippa muistuttaa erityisesti viiksisiippoja mutta sen pulssien taajuusjakauma on niit\u00e4 laajempi (minimi <15 kHz, max >110 kHz). Erityisesti voimakkaista \u00e4\u00e4nityksist\u00e4 ripsisiippa oin usein mahdollista erottaa suoraan lajin kaikuluotaus\u00e4\u00e4nien ominaisuuksien perusteella muista Suomessa tavattavista siippalajeista. Lajin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4 on kuitenkin syyt\u00e4 olla varovainen, koska my\u00f6s ripsisiipan pulssit voivat mm. taajuusalueensa osalta vaihdella yksil\u00f6n suunnistus- ja saalistustilanteen vuoksi, eik\u00e4 lajin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen ole yksitt\u00e4isist\u00e4 \u00e4\u00e4nitteist\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina mahdollista. Lajilla on melko pitk\u00e4t korvat ja punertava naama. Sel\u00e4n turkki on harmahtavanruskea ja vatsa kauniin valkea. H\u00e4nt\u00e4r\u00e4pyl\u00e4ss\u00e4 on ripsim\u00e4isi\u00e4 karvoja, joista laji on saanut nimens\u00e4. Ripsisiippa suosii rehevi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Laji on luokiteltu Suomessa eritt\u00e4in uhanalaiseksi. Vesisiippa Tieteellinen nimi: Myotis daubentoniiDetektoritaajuus: Parhaiten noin 45 kHz taajuudellaUhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen Heterodynedetektorissa vesisiippa kuulosta r\u00e4tisev\u00e4mm\u00e4lt\u00e4 kuin viiksisiipat tai pohjanlepakko. Rytmi on kiivas. Jos lepakosta on saanut \u00e4\u00e4nitallenteen, mutta itse el\u00e4int\u00e4 ei ole enn\u00e4tt\u00e4nyt n\u00e4hd\u00e4, tunnistaa vedenpinnassa lent\u00e4neen yksil\u00f6n kumpuilevasta interferenssikuviosta yksitt\u00e4isten \u00e4\u00e4nipulssien spektrogrammissa. Vesisiippa on pohjanlepakon ohella Suomen yleisimpi\u00e4 lepakkolajeja, jota tavataan erityisesti vesist\u00f6jen l\u00e4heisyydess\u00e4 aina Pohjois-Pohjanmaalle asti. Lapissa lajia esiintyy harvakseltaan, mutta levinneisyys tunnetaan siell\u00e4 huonosti. Siippojen pulssit ovat leve\u00e4kaistaisia ja viivamaisia pulsseja (pulssityyppi FM), jotka vesisiipalla vaihtelevat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti 80 => 30 (25) kHz. Vesisiipan pulsseissa on usein lyhyt, vaakatasoinen osuus (”polvi”). Siippojen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen pelkkien \u00e4\u00e4nien perusteella on usein hyvinkin haasteellista. Vesisiipan osalta lajin ruokailuk\u00e4ytt\u00e4ytyminen (hy\u00f6nteisten pyydyst\u00e4minen veden pinnasta) on lajityypillinen ominaisuus ja vastaavaa tekee Suomessa vesisiipan ohella p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vain harvalukuinen lampisiippa. Vesisiipan turkki on ruskea ja vatsapuoli on harmahtava. Pohjanlepakosta vesisiipan ja muutkin siipat erottaa esimerkiksi korvien avulla. Siipppalajeilla korvat ja korvankansi (korvan tyvell\u00e4 oleva ihokappale) ovat pitkulaiset, pohjanlepakolla py\u00f6re\u00e4hk\u00f6t. Vesisiippa viett\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 usein puunkolossa, miss\u00e4 voi olla usean kymmenen naaraan muodostama lis\u00e4\u00e4ntymisyhdyskunta. Piiloiksi kelpaavat my\u00f6s siltojen rakenteet ja lepakonp\u00f6nt\u00f6t. Talvella vesisiippa viihtyy kosteissa luolissa useiden lajitovereiden seurassa.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-34","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uusi.lepakko.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/34","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/uusi.lepakko.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/uusi.lepakko.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uusi.lepakko.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uusi.lepakko.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=34"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/uusi.lepakko.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/34\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":116,"href":"https:\/\/uusi.lepakko.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/34\/revisions\/116"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uusi.lepakko.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=34"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Tieteellinen nimi: Eptesicus nilssonii<\/em>
Levinneisyys: Tavataan koko maassa. Pohjoisessa harvalukuinen.
Elinymp\u00e4rist\u00f6: Avarat maisemat, pihat, teiden varret. My\u00f6s kaupungeissa.
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/uusi.lepakko.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/pohjanlepakko1.jpg\")
<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
Tieteellinen nimi: Plecotus auritus<\/em>
Havaitseminen detektorilla: \u00c4\u00e4net ovat usein hyvin hiljaisia. Voi kuulla sek\u00e4 melko matalalla, n. 20 kHz ett\u00e4 noin 42 kHz taajuudella
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/uusi.lepakko.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/korvayokko1.jpg\")
<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\nViiksisiippa<\/h5>\n\n\n\n
Tieteellinen nimi: Myotis mystacinus<\/em>
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen<\/p>\n<\/div>\n\n\n\nIsoviiksisiippa<\/h5>\n\n\n\n
Tieteellinen nimi: Myotis brandtii<\/em>
Uhanalaisuusluokitus: <\/em>Elinvoimainen<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/uusi.lepakko.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/viiksisiippa.jpg\")
<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\nRipsisiippa<\/h5>\n\n\n\n
Tieteellinen nimi: Myotis nattereri<\/em>
Uhanalaisuusluokitus: Suomessa eritt\u00e4in uhanalainen, maailmanlaajuisesti elinvoimainen (IUCN:n ja Suomen lajien punainen lista)<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/uusi.lepakko.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/ripsisiippa1.jpg\")
<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\nVesisiippa<\/h5>\n\n\n\n
Detektoritaajuus: Parhaiten noin 45 kHz taajuudella
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/uusi.lepakko.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/vesisiippa.jpg\")
<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n